Pasilan kirjasto on osa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-kirjastoverkkoa (Helsinki Metropolitan Area Libraries). Kirjasto toteutti yhteistyössä Elisan, Digian ja Process Geniuksen kanssa tilanäytön, jolla kirjastosta kerättävää dataa esitetään kirjaston asiakkaille ja henkilökunnalle. Process Genius toteutti näytön käyttöliittymän ja visualisoi tiedon eri kohderyhmille.

Pasilan kirjastolle kehitetty tilanäyttö toteutettiin pilottiprojektina, jonka tulosten perusteella Helsingin keskustakirjasto Oodiin rakennetaan uusi tilanäyttö. ”Halusimme testata IoT:tä ylipäänsä ja miettiä, mihin kaikkeen sitä voisi kirjastomaailmassa hyödyntää. Emme aluksi tienneet, millainen lopputuloksesta pitäisi tulla, mutta ajatukset selkiytyivät matkan varrella” kertoo Pasilan kirjaston projektivastaava Petri Tuominen.

”Olemme saaneet positiivista palautetta uudenlaisesta visuaalisesta tiedonjakotavasta sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Käyttöliittymä koetaan hienoksi ja helppokäyttöiseksi. Olemme saaneet myös ideoita, mitä lisädataa näyttöön voisi tuoda” Tuominen jatkaa.

Tilanäyttö visualisoi tietoa

Tilanäytön määrittelytyö aloitettiin toukokuussa 2017. ”Listasimme asioita, joista dataa voisi kerätä ja pohdimme, mistä olisi hyötyä asiakkaillemme ja henkilökunnallemme. Testasimme eri yhdistelmiä ja visualisoimme raportteja. Lopulta päädyimme siihen, mitä näytöillä nyt esitetään”, Tuominen kertoo. Asiakkaille näytetään tietoa tietokoneiden varaustilanteesta, kirjaston kävijä- ja lajittelumääristä, aukioloajoista, tapahtumista ja paikallissäästä. ”Halusimme asiakaskäyttöön selkeän tietomäärän, joka keskittyy asiakkaan ohjaamiseen” Tuominen toteaa.

Henkilökunta pääsee lisäksi tutkimaan sensoridataa muun muassa kirjaston lämpötiloista ja ilman hiilidioksidipitoisuudesta. Dataa on pilotin aikana analysoitu ja yhdistelty riippuvuuksien löytämiseksi. Esimerkiksi kävijämäärät on yhdistetty paikallisiin säätietoihin ja tutkittu näiden suhdetta toisiinsa. ”Tiedämme nyt kirjastollamme käyvän sateisina päivinä vähemmän asiakkaita kuin aurinkoisina päivinä”, Tuominen kertoo.

IoT luo oivalluksia

”Kun dataa kerätään pidemmältä ajalta, pääsemme vertaamaan määrien vaihtelua vuositasolla ja tekemään sen pohjalta analyyseja. Datalla voi esimerkiksi ennustaa asiakasvirtoja ja saada näin hyötyjä työvuorosuunnitteluun” Tuominen toteaa. Asiakkaille on ollut hyödyllistä löytää vapaa asiakastietokone näytön perusteella. Henkilöstölle on ollut mielenkiintoista seurata lajittelutilan lämpötilaa ja lajittelumääriä. Myös vahtimestarit hyötyvät datasta esimerkiksi sulkemisaikoina. ”He voivat sensoridatan perusteella katsoa, ovatko tilat tyhjät sen sijaan, että kiertävät kirjaston läpi jalan” Tuominen pohtii.

Pilotin oli tarkoitus loppua tammikuuhun 2018, mutta sen käyttöä päätettiin jatkaa. ”Haluamme vielä tutkia ympäristöä ja saada datasta enemmän irti. Pilotti on tuonut paljon ideoita näyttöjen suunnitteluun ja tiedon jäsentelyyn. On kuitenkin tutkittava vielä lisää, miten eri dataa yhdistelemällä löydetään uusia yhteyksiä asioiden väliltä. Tämä johtaa oivalluksiin, joiden avulla voimme kehittää tilanäyttöjä eteenpäin” kertoo Tuominen.

IoT-data ja digitaaliset ratkaisut laajempaan käyttöön

Helsingin kaupungin kulttuuri ja vapaa-ajan toimialalla on ryhdytty koordinoimaan IoT-ryhmää, jossa on edustettuna eri tahoja Helsingin kaupungilta. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja hyödyntää digitaalista tietoa paremmin myös kaupungin eri toimialojen välillä. ”Pyrimme löytämään uusia tapoja hyödyntää digitaalisia palveluita ja intuitiivista tiedon jakamista paitsi keskustakirjasto Oodissa myös muissa kaupungin palveluissa. Yhteistyö eri osapuolten kesken avaa täysin uusia mahdollisuuksia tähän” toteaa Tuominen ja jatkaa: ”Olisi hienoa, jos kaikki Helsingin kaupungin IoT-data tuotaisiin myös kansalaisten saataville ja hekin saisivat keksiä hyödyntämiskohteita datan perusteella.”